Maailman vanhin kataja löytyi Utsjoelta
Maailman vanhimmaksi elänyt kataja on löydetty Utsjoelta Suomen Lapista. Kyseinen yksilö saavutti 1647 vuoden iän ennen kuin menehtyi vuonna 1906. Katajan ikä laskettiin vuosilustojen perusteella.
Kataja (Juniperis communis) on puulaji, joka on levinnyt laajalle maapallon pohjois-puoliskolla. Se kasvaa luontaisesti koko Euroopassa ja laajalla alueella Aasiassa. Kataja on kaksikotinen, lievästi myrkyllinen pensas tai pieni puu. Se voi elää yli 400-vuotiaaksi. Suomen vanhimmat katajat ja myös vanhimmat puuvartiset kasvit ovat lapinkatajia.
Valokasvina kataja hyötyy ihmisen toiminnasta. Katajaa näkee yleensä yhä harvemmaksi käyvillä vanhoilla hakamailla. Erityisesti karjan laiduntamille luonnonalueille onkin syntynyt komeita katajaketoja.
Katajan tuoksuva puuaines on pehmeää, sitkeää, tiivistä ja erittäin kestävää. Puuaines on myös hyvin lahon kestävää. Katajasta valmistetaan perinteisesti erilaisia astioita ja koriste- ja käyttöesineitä. Katajanmarjoja eli käpyjä on käytetty lääkkeinä ja mausteena. Kataja on monipuolinen hyötykasvi – maukas villiyrttikasvi ja loistava maun antaja savustuksessa. Kataja antaa myös ginille sen olennaisen maun.
Vanhan sanonnan mukaan kaikki katajanmarjat ovat kypsiä silloin kun kaikki piiatkin ovat neitsyitä. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Katajanmarjan, joka ei ole varsinaisesti marja vaan käpy, kehitys kestää yli kaksi vuotta, joten samassa pensaassa on yhtä aikaa raakoja ja kypsiä marjoja. Vain kypsiä eli tummansinisiä, melkein mustia, marjoja käytetään mausteena. Kypsät marjat irtoavat helposti ravistamalla. Katajan marjassa on “Mersun merkki”, josta marjan viimeistään tunnistaa. Katajan marjoja saa kerätä käsin ilman maanomistajan lupaa. Kuva: Magia Naturali
Katajatutkimusta Kevolla
Katajatutkimus julkaistiin tammikuussa Ecology-tiedejulkaisussa. Sen ensimmäisenä kirjoittajana on dendrokronologi, professori Marco Carrer Padovan yliopistosta. Carrerin mukaan tutkijat valitsivat kohteeksi Kevon, koska se on pohjoisin tutkimusasema Euroopassa.
Kataja löytyikin vain muutaman kilometrin päästä Kevon tutkimusasemasta. Tutkimusryhmä oli käynyt ottamassa vanhoista katajista kiekkonäytteitä alun perin jo 2021 ja palasi näytteenottoon uudestaan kesällä 2024. Vuoden 2021 näytteestä saatiin katajan iäksi yli 1200 vuotta. Toisella näytteellä tähän saatiin yli 400 vuotta lisää, kun näytekiekko irrotettiin aivan katajan tyveltä.
Vuosirengasajoitus eli dendrokronologia on puuesineiden iänmääritysmenetelmä, joka perustuu esineessä näkyvien puun vuosirenkaiden muodostamaan kuvioon. Vuosirenkaat syntyvät, kun puu kasvaa keväällä nopeasti ja loppukesällä hitaasti. Talvisaikaan kasvua ei tapahdu, jolloin kesäpuun ja uuden kevätpuun raja muodostavat terävän vuosiluston.
Tutkijat löysivät Kevolta viisi vähintään tuhatvuotista katajaa, joiden kaikkien kasvu oli jo päättynyt. Elossa olevista Utsjoen katajista vanhin oli 991-vuotias vuonna 2021. Kyseinen yksilö oli syntynyt vuonna 1031.
Marco Carrer arvioi, että Lapissa voi olla vielä nyt löydettyä pitkäikäisempiä katajia.
Ennätyskatajasta on uutisoitu Italiassa La Repubblica-lehdessä. Myös Padovan yliopisto on tiedottanut katajatutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.repubblica.it/green-and-blue/2025/01/29/news/ginepro_pianta_piu_vecchia_europa-423964276/
https://www.unipd.it/news/discovered-oldest-plant-european-continent
https://suomenluonto.fi/uutiset/suomesta-loytyi-maailman-pitkaikaisin-kataja-se-oli-viikinkiajan-alkaessa-jo-satoja-vuosia-vanha/
https://luontoportti.com/t/913/kataja